lauantai 8. helmikuuta 2014

Hullujenhuone-haaste


Miltä näyttää Saila Kessilän elämä seitsemän tuntemattoman simin kanssa samassa rakennuksesa?

Hullujenhuone-haasteessa  samaan taloon luodaan kahdeksan simiä. Jekkuna on, että saat ohjata simeistä vain ja ainoastaan yhtä.

torstai 6. helmikuuta 2014

LC Jalavalaakson kulisseissa 1: Villan kuoriutuminen

Liliath vei kivisiemeneksi kutsumansa lohikäärmeenmunan kotiinsa. Hän piti siitä hyvää huolta, piti sen lämpimässä ja jutteli sille, vaikkei muna hänelle vastannutkaan. Aika vieri Liliathin touhutessa puutarhassa ja muna odotti kuoriutumistaan. Liliath olisi halunnut hoputtaa sitä, jotta saisi pian tietää, mikä kivi oikein oli.

Vihdoin alkoi tapahtua. Muna alkoi heilua hiljalleen ja se sisältä kuului pienen pientä rähinää. Muna pyöri maassa ja sen kuori ratisi. Pian ensimmäinen kynsi teki siihen reiän.
 Kuului kova räsäys, kun muna meni kokonaan rikki, ja savupöllyn saattelemana maailmaan ilmaantui violetti pikku lohikäärme.

Lohikäärme rääkäisi ilmoille ensimmäisen huutonsa. Liliath nimesi sen Villaksi värinsä mukaan.
 Villa nauttii syömisestä ja nukkumisesta, kuten kunnon lohikäärmeen kuuluukin. Se ei kuitenkaan syökse tulta, vaan kauniita valonsäteitä ja kimallusta.

Villa ei kuitenkaan ole lajinsa viimeinen, sillä on vielä kaksi sisarusta kuoriutumatta...


keskiviikko 5. helmikuuta 2014

2. osa Kohtaaminen



Liliathin elämä pyöri eteen päin omissa pienissä kuvioissaan. Jännittäessään kivisiemenen kohtaloa hän kasvatti elinpiiriään tutkimusmatkoin. Liliath ui, hoiti puutarhojaan, söi hedelmiä ja vihanneksia, helli eläinystäviään ja piti läheisten lampien kalakannat hyvänlaatuisina. Kasvissato oli niin suuri, että siitä meni osa suoraan lannoitteeksi, mikä harmitti Liliathia. Hän ei kyennyt syömään kaikkea kasvattamaansa, saati selviytymään kalavuoresta, jonka hän kalasti. Kalaa hän ei edes syönyt itse, vaan tarjosi kaiken mahdollisen kissoille ja linnuille.

Liliath kävi aina vain uteliaammaksi ja ahneeksi oppimaan, mitä tarkoittivat kiviset polut ja laatikot. Hän ei voinut ymmärtää, kuinka sellaiset olivat syntyneet ja miten kauniita muotoja niissä oli. Epätiedottomuus ahdisti häntä, eivätkä hänen eläinystävänsä voineet tarjota vastaukseksi kuin epämääräisiä hirnahduksia, piipityksiä ja vinkaisuja. Näytti siltä, etteivät eläimet ainakaan olleet tehneet näitä upeita muodostelmia. Olihan Liliath nähnyt elämänsä aikana vaikka miten paljon hämmästyttäviä luonnonmuodestelmia, mutta hän oli varma, että näissä kivissä oli jotain erilaista.

Liliath piti elämästään, mutta joskus hänestä tuntui siltä, että jotain puuttui. Hän ei saanut yksin selville suurta kivimysteeriä, eikä Hopasta tai muista eläimistä ollut apua ratkaisuun. Alkoiko Liliath olla hieman yksinäinen?


Liliath oli käynyt jo lähes kaikkialla kivisten rakennelmien ympärille, jonne vain pääsi. Hän löysi paljon siemeniä ja erilaisia kiviä. Siemenistä nousi aika ajoin Liliathille täysin uudenlainen kasvi, ja nämä yllätykset pitivät hänen elämäniloaan yllä.


Aina välillä Liliath törmäsi myös keskeltä hänelle tuttua luontoa päällekäin kasattuja kiviä. Hän ei tiennyt, mitä ne olivat, mutta pohti, josko ne oli asettanut paikoilleen joku hänen itsensä kaltainen. Löytäisikö hän joskus toisen Liliathin?


Kaikki, mitä hän löysi, ei ollut hänen mielestään kovin kaunista. Osa rakennelmista näyttä rumilta ja vaarallisilta, eikä hän voinut välttää ajatusta, että jotkin asiat olisivat jopa rikki. Miksi osa kivirakennelmista näyttä hienoilta ja kokonaisilta ja osa ei? Liliathin kysellessä hänen elämänsä ei ollutkaan enää niin helppoa kuin se oli aiemmin ollut.

Sentään jokin asia Liliathille selvisi. Vihreästä kivisiemenestä näet kuoriutui eräs päivä pieni, violetin värinen otus. Liliath antoi sille nimeksi Villa. Villa oli kaunis ja juuri sellaista seuraa jota Liliath kaipasi. Sille kelpasi sekä kala että kasvit ja se oli melkein aina nälkäinen. Villakaan ei silti saanut tuhottua kaikkea sitä ruokaa, jonka Liliath keräsi. Villa oli kuitenkin aina hyvällä tuulella ja se piristi Liliathia.

Liliath oli jälleen tyytyväinen ja kasteli kasvimaitansa antaumuksella. Liliathin elämä kuitenkin odotti sitä päivää, mikä mullistaisi sen kokonaan. Kivimysteeri oli saamassa ratkaisun.

Vihdoin koitti se päivä, joka oli välttämättä saapuva. Liliath ei tiennyt sitä odottavansa, mutta kun se tuli, loksahti kaikki palaset hänen päässään paikoilleen. Liliath kohtasi ensimmäistä kertaa elämässään toisen simin.

Tämä pieni sim tuli häntä vastaan Hopan näyttämässä puutarhassa. Hän esittäytyi Tuuliaksi ja oli lähes yhtä yllättynyt ja innoissaan kuin Liliath kohtaamisestaan. Tuulia tunnisti Villan lohikäärmeeksi, eikä ollut uskoa silmiään. Lohikäärmeiden olisi pitänyt olla jo kauan sitten kuolleita, eikä istua vihreän simin olkapäällä. Liliath kyseli kaikkea, mitä saattoi keksiä, ja Tuulia ystävällisesti kertoi Jalavalaakson hiljaisesta kylästä ja sen simeistä sen, minkä innostukseltaan malttoi. Kukaan ei uskoisi hänen löytäneen oikean lohikäärmeen, saati oikean metsänhengen.

Kun Tuulia oli juossut kertomaan tapahtumasta ystävilleen, Liliath oli haljeta onnesta. Hänen elämänsä sai merkityksen, hänen rohkeutensa ylitti kaikki aikaisemmat rajansa, eikä mikään voittaisi ikinä sitä tunnetta, minkä toisen simin kohtaaminen hänessä aiheutti. Liliath pelkäsi pyörtyvänsä ja yritti rauhoittua. Hän aikoi illalla suunnistaa kohti rakennusta puutarhan vieressä, jonne Tuulia hänet ohjasi myymään ylimääräisen satonsa. Mitä myyminen ikinä tarkoittikaan, ainakaan sato ei menisi enää hukkaan.


Liliath kulki kohti rakennusta ja tuntui kuin pienet, vaaleanpunaiset perhoset olisivat lennelleet hänen vatsassaan ja pian suusta ulos.


 Liliath kokosi kaiken rohkeutensa ja valmistautui kohtaamaan  uuden simin. Kivirakennus olikin ontto, sitä Liliath ei ollutkaan aiemmin ajatellut. Ilmeisesti muut simit löytyisivät samanlaisten rakennusten sisältä. 

Hän astui sisään tunnelmalliseen ruokakauppaan, jonka myyjä hämmästyi Liliathin kävellessä sisään. Hän toivotti tämän tervetulleeksi ja auttoi kasvisten myynnissä. Rahasta hän kertoi Liliathille paljon, mutta Liliath ei ymmärtänyt sen merkitystä. Naismyyjä toivotti hänelle kaikkea hyvää ja toivoi, että Liliath tulisi toistekin myymään laadukkaita tuotteitaan, sillä niille olisi kysyntää.

Voitontunne pyyhkäisi Liliathin läpi tämän astuessa ulos kaupasta. Kaikki elämässä oli täydellistä! Hän ei millään malttaisi odottaa, että pääsisi tutustumaan näihin rakennuksiin ja simeihin.

Hyvällä tuulella Liliath jatkoi kalastamista, sillä kaikki lammesta karsimansa kala olisi hyödyksi ja täyttäisi jonkun mahaa.

Entistä uskaliaammin Liliath tutki paikkoja. Yhteen rakennukseen hän meni jopa varoivaisesti sisälle. Hän ei tiennyt, suhtautuisivatko kaikki simit häneen samalla tavalla kuin Tuulia ja kaupan myyjä. Ainoa hänen vastaansa tullut asia oli kuitenkin toinen lohikäärmeensiemen. Hän otti sen mukaansa ja toivoi siitäkin kuoriutuvan pieni Villa.

Yö laskeutui Jalavalaaksoon ja peitteli Liliathin onnellisesti uneen.


maanantai 3. helmikuuta 2014

1. osa Metsänhenki Liliath


Tapaa LC Jalavalaakson kantaäiti, metsänhenki Liliath Lilithwyn!

Liliath Lilithwyn on kaukana utuisten tähtien takana, Jalavaaksossa asuva metsänhenki. Sen synnystä ei tiedetä muuta, kuin että jostain korkealta putosi maahan pieni, kultaan vivahtava siemen, ja Jalavalaakson mullassa se sai ravinteita ja kosteutta. Aika myöden siemen alkoi itää, ja kukkasten keskellä suojassa ilmestyi maanpinnalle vehreä sirkkalehti. Sirkkalehden lehdet kasvoivat pituutta, sen pieni varsi nousi taivasta kohden, ja lopulta lehtien väliin kasvoi sinivihreä nuppu. Niin verso vahvistui ja kasvoi, se kehitti nuppunsa alle silmät, nenän, suun, ja lehtiensä päihin sormet. Kun Liliath alkoi olla valmis, sen varsi jakaantui kahdeksi jalaksi, ja Liliath aloitti elämänsä metsänhaltijana. Koska tämä kaikki tapahtui, ei kenelläkään ole aavistusta, mutta ilmeisen kauan Liliath eli yksin hoitaen Jalavalaakson kasveja ja eläimiä ilman, että kukaan häntä häiritsi.

Kauan Liliath söi juureksia ja hedelmiä, nukkui taivasallavihreässä makuupussissa ja eli autuaan tietämättömänä siitä, että Jalavalaakson kylää asuttivat hänen, kasvien ja eläinten lisäksi myös muita, hyvin samankaltaisia olentoja kuin hän itse, mutta merkitsevällä tavalla erilaisia. Kuka tietää, mitä nämä Liliathin kohdatessaan saattaisivat hänelle tehdä...
Liliathilla oli paljon villejä eläinystäviä, joita on hän hoiti samanlaisella huolellisuudella ja hellyydellä kuin kasvejaan. Ne nauttivat hänen läsnäolostaan eivätkä pelänneet.


Kerran muuan ystävä Hoppa Peura pyysi Liliahilta palvelusta. Sen lempiruokailupaikka oli tarjonnut sille herkkuja useasti, mutta kasvit alkoivat olla hieman nuutuneita, kun niistä ei kukaan huolehtinut. Hoppa saattoi joskus nälissään intoutua syömään hieman liian pitkälle juureen yhtä kasvia, eivätkä kasvit palautuneet enää riittävän nopeasti tarjotakseen Hopalle lisää ruokaa.

Liliath seurasi sitä metsän keskeltä kohti aukeampaa aluetta, joka ei näyttänyt enää metsältä. Hieman varautuneena, mutta Hoppaan luottaen, hän käveli oudon tasaisilla kivillä aidatulle alueelle, joka oli täynnä herkkuja. Liliath hoiti kasveja ja oli iloinen voidessaan auttaa Hoppaa. He kävivät tämän jälkeen usein yhdessä ruokailemassa tässä pienessä salaisessa ihmemaassa, jossa Liliath huolsi kasvit aina hyvään kuntoon ennen lähtöään.


Kun Liliath oli tutustunut uuteen paikkaan, hän innostui tutkimaan ympäristöä lisää. Hän tutki korkeita kivisiä mekanismeja, joita tönötti lähekkäin hänen kasvimaansa vieressä. Pelkäämätön Liliath löysi hienon, puisen oven ja työnsi sen auki. Hän ei nähnyt pimeässä paljoakaan, mutta kivirakennelma vei askel askeleelta alemmas, kunnes tasottui. Liliath löysi vain yhden epäystävällisen puutarhapeikon, ja oven takana ollut pimeys takertui hänen ruunkoonsa. Peikko viskoi häntä pikkukivillä ja sätti rauhansa häiritsemisestä. Takaisin ylös löydettyään vei aikaa tottua takaisin valoon.

Hoppaa ei ollut näkynyt toviin, mutta Liliath halusi käydä uudessa puutarhassaan tarkistamassa kasvit ja hän päätti lähteä sinne heti, nyt kun oli nälkäkin.


Jostain kasvimaalle oli ilmestynyt vihreä, suomuinen kivisiemen. Ehkä se oli tippunut taivaalta, kuten Liliathin siemenkin, mutta samanlainen siemen se ei ollut. Liliath otti sen mukaansa, ehkä se kasvaisi, jos Liliath onnistuisi luomaan sille oikeat kasvuolosuhteet.

The Sims 3: Legacy Challenge

Legacy Challenge on Pinstarin The Sims 2 -peliin luoma haaste, jossa yritetään pelata kymmenen sukupolvea läpi tietyillä säännöillä, ilman huijauskoodeja. Pinstar on tehnyt säännöt myös peliin The Sims 3. RSKehrer on tehnyt haasteeseen helpon pistetaulukon.

Peli päättyy, kun 10. sukupolven perijä syntyy. Tavoitteena on pelata sääntöjen mukaan ja saada mahdollisimman paljon pisteitä, ennen kuin 10. sukupolven perijä syntyy. Perijä on kuka tahansa sukulinjaan syntyvistä lapsista. Jos perijä kuolee, tämän sisaruksesta tulee perijä.

Et saa käyttää pelin aikana yhtään mieliala- tai rahakoodia alun FamilyFundsin lisäksi. Itse joudun erityisesti Matkoilla-lisäosan kaupungeissa käyttämään resetSim *Koko nimi*-koodia (vaikka se saattaa nostaa tarpeita), koska sim jää muuten lagaamaan, mutta muuten ei koodia saa käyttää. LC Jalavalaakson tarinaa varten käytän koodia HideHeadlineEffects on, koska en halua Plumbobia blogin kuviin.

Haaste alkaa yhdellä luomallasi simillä, joka on kykenevä tuottamaan jälkeläisen (Nuori aikuinen, aikuinen ja miehillä myös vanhus), mihin tahansa naapurustoon. Et voi vaihtaa aktiivista taloutta haasteen aikana.

Luomasi sim on sukupuun kantaemo/isä. Sim muutetaan tyhjälle tontille, joka maksaa 14 700 simoleonia ja simille jää rahaa 1 300 simoleonia. Jos muutat simisi pienemmälle tontille, jää sinulle liikaa rahaa, joten käytä silloin koodia FamilyFunds *Sukunimi* 1300, jolloin simille jää 1 300 simoleonia. Yhtään enempää ei saa jäädä, piste. Et voi muuttaa pelattavaa sukua pois tältä tontilta.

Kaikkien perijöiden on synnyttävä suvun tontilla (tai sairaalassa), eli perijän äidin täytyy asua tontilla, vaikka edellinen perijä olisi mies. LC Jalavalaaksossa kaikki perijät ovat naisia, joten perijän isän ei välttämättä tarvitse muuttaa tontille, mutta isästä ei tällöin saa pisteitä.

Ikääntyminen ja tarinankulku täytyy olla päällä. Ne saa muokattua pelin asetuksista. Simin eliniän täytyy olla "Normaali", eli
Vauva 3 päivää
Taapero 7 päivää
Lapsi 7 päivää
Teini 14 päivää
Nuori aikuinen 21 päivää
Aikuinen 21 päivää
Vanhus 14 päivää

Huomaa, että tämä asetus on yleinen peliasetus, eli jos muokkaat sitä toisessa pelitallennuksessasi, muokkaa se näihin asetuksiin takaisin, kun pelaat Legacy Challengia.

Vaikka simisi oppisi kokkaamaan Jumaltenruokaa, sitä tai Elonhedelmää ei saa käyttää. Kuolemankukkaa ei saa säilyttää tavaraluettelossa, mutta sitä saa kasvattaa ja myydä. Seuraavaan ikään saa kehittyä syntymäpäiväkakulla aikaisintaan ensimmäisen ikääntymisilmoituksen jälkeen.

Ladattuja esineitä (CC, Custom Content)  saa käyttää, jos ne eivät ole halvempia tai hintaansa nähden parempia kuin pelin omat esineet. Toisin sanoen, yhden simoleonin maksavat sängyt ynnä muut pelin esineitä halvemmat esineet ovat kiellettyjä, samoin esineet, joiden vaikutus simiin on suurempi kuin samanhintaisella esineellä, esimerkiksi, jos pelin sänky maksaa 400 simoleonia ja sen energia on 4 ja sterssinlievitys 3, et voi käyttää ladattua 400 simoleonin hintaista sänkyä, jonka energia on 9 ja stressinlievitys 7. Samat säännöt koskevat modeja ja hackeja, jos simisi hyötyy niistä jotenkin, ei siis esimerkiksi PosePlayeriä. Itse käytän alun rahavaikeuksien jälkeen koriste-esineitä huolettomammin, koska kirjoitan haasteesta tarinaa ja haluan kuvien näyttävän hyviltä, mutta tämä on siis sääntöjen rikkomista.

Perheeseen saa muuttaa kuka tahansa seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta:
Sinun luomasi simit. Saat luoda naapureiksesi muita simejä, mutta nämä eivät saa muuttaa perheeseesi tai jatkaa pelattavaa sukulinjaa.
Muiden luomat, ladatut simit: Saat käyttää ladattuja simejä naapurustossa, mutta nämä eivät saa muuttaa perheeseesi tai jatkaa pelattavaa sukulinjaa.
Perheessäsi aiemmin olleet simit, jotka ovat muuttaneet jo pois. Jos sim muuttaa kerran pois, ei takaisin ole tulemista.

Ainoastaan perijä jatkaa pelattavaa sukulinjaa, mutta tämän sisarukset voivat kasvattaa silti pisteitä. Perijää ei saa muuttaa pois taloudesta ennen kuin seuraava perijä on syntynyt. Perijän sisarukset voidaan muuttaa pois taloudesta vasta kasvettuaan nuoriksi aikuisiksi.

Saat adoptoida lapsia, mutta nämä eivät saa jatkaa sukulinjaa. Ne voivat kuitenkin kartuttaa pisteitä niin kauan kun asuvat taloudessa.

Vaikka muutat simin pois taloudesta, tämän keräämät pisteet säilyvät, mutta sim ei voi enää muuton jälkeen kerätä uusia pisteitä.

Perijän puolisosta saa pisteitä, kun tämä asuu tontilla ja on seuraavan sukupolven perijän vanhempi. Pisteitä saa vasta, kun puoliso asuu tontilla ja uusi perijä syntyy.

Kun lapsi syntyy tai kasvaa, sim saattaa saada lisää luonteenpiirteitä. Et saa valita luonteenpiirrettä itse, vaan sinun täytyy arpoa piirre.

Kun sim kuolee, saat tehdä haudalle mitä lystäät. Kuoltuaan sim ei liity enää pelattavaan perheeseen mitenkään, eli kummituksia ei lasketa pisteisiin enää siminä, vaikka kummitus olisi pelattava. Kuollutta simiä ei saa herättää henkiin tiedekeskuksessa. (Kummituksista saa tosin pisteitä, tästä lisää alempana.) Jos perijä kuolee, eikä tällä ole sisarusta joka voisi jatkaa sukua (esimerkiksi tontilta pois muuttanut sisarus ei voi jatkaa sukua) peli päättyy.

 Pisteet

Saat yhden pisteen jokaisesta perijästä. Maksimipistemäärä on siis kymmenen.

Jokaisesta täytetystä elämäntavoitteesta saat yhden pisteen. Peruspelissä tavoitteita on 32, lisäosissa saattaa tulla niitä lisää. Täytetystä elämäntavoitteesta saa ainoastaan kerran pisteen, eli jos joku myöhemmin täyttää saman haaveen kuin joku jo aiemmin, tästä ei saa pisteitä. Pisteitä voi kerryttää ainoastaan tontilla asuva perijän verisukulainen.

Maalatuista perijän verisukulaisista saa pisteen, kun maalaus asetetaan näkyville. Muotokuvassa olevan simin täytyy olla iältään vähintään Nuori aikuinen. Kummituksesta maalattua muotokuvaa ei lasketa.

Jokaisesta eri syystä kuolleesta kummituksesta, joka on totilla, saa pisteen, a.k.a tulipaloon kuolleesta kummituksesta piste, sähköiskuun kuolleesta kummituksesta piste jne. Jos tontillasi on kaikki eri kummitukset, saat yhden lisäpisteen. Erilaisia kummituksia tulee lisäosissa lisää, joten muista tarkistaa, että kaikki eri kummitukset ovat todella kerättyinä, ennen kuin lisäät lisäpisteen.

Talouden jokaisesta 100 000 simoleonista saa pisteen. Nettoarvo lasketaan talon kalustetusta hinnasta ja talouden käteisvaroista. Pisteitä saa kahteen miljoonaan simoleoniin asti eli maksimi on 20 pistettä.

Jokaisesta sukulinjan 100 000 onnellisuuspisteettä saavuttaneesta simistä saa pisteen. Jos simillä on 200 000 onnellisuuspistettä, saat tästä ylimääräisen pisteen. Pisteisiin lasketaan myös käytetyt pisteet.


 Tässä siis peruspelin säännöt lyhyesti. Lisäosiin on vielä erikseen sääntöjä.

LC Jalavalaakso ei ole perushaaste, vaan siihen kuuluu vielä lisää sääntöjä:

Matriarkaalinen LC: Jokaisen perijän on oltava naispuolinen. Tästä ei saa lisäpisteitä.

Vokaalihaaste, muokattu Aakkoshaaste: Aakkoshaasteessa pelataan 26 sukupolvea ja jokaisen sukupolven perijän nimi tulee järjestyksestä aakkosista. Suvun perustaja, G1, alkaa A:lla, tämän perijä, G2 alkaa B:llä ja niin ees päin. Vokaalihaaste on LC Jalavalaaksoa varten tekemäni sääntö, jossa G1 alkaa konsonantilla, G2 A:lla, G3 E:llä, G4 I:llä ja niin edelleen, niin edelleen.

Numerosääntö: Jokaisessa sukupolvessa on yksi lapsi enemmän, eli G1 yksi, G2 kaksi ja sitä rataa trallallaa.

Geenihaaste: Jokaisella perijällä täytyy olla sama vahva piirre kuin perustajalla. LC Jalavalaaksossa tämä tarkoittaa vihreää ihoa.

Maailmahaaste: Kaikki perijät täytyy siittää ulkomaisista simeistä.

Numerosäännön ja geenihaasteen pelaaminen saattavat sulkea toisensa pois erityisesti pelin alkuvaiheessa.

Lähteet:
The Sims 3 Foorum: Legacy Challenge Rules by Pinstar1161
Simswikia: Legacy Challenge