Liliath vei kivisiemeneksi kutsumansa lohikäärmeenmunan kotiinsa. Hän piti siitä hyvää huolta, piti sen lämpimässä ja jutteli sille, vaikkei muna hänelle vastannutkaan. Aika vieri Liliathin touhutessa puutarhassa ja muna odotti kuoriutumistaan. Liliath olisi halunnut hoputtaa sitä, jotta saisi pian tietää, mikä kivi oikein oli.
Vihdoin alkoi tapahtua. Muna alkoi heilua hiljalleen ja se sisältä kuului pienen pientä rähinää. Muna pyöri maassa ja sen kuori ratisi. Pian ensimmäinen kynsi teki siihen reiän.
Kuului kova räsäys, kun muna meni kokonaan rikki, ja savupöllyn saattelemana maailmaan ilmaantui violetti pikku lohikäärme.
Lohikäärme rääkäisi ilmoille ensimmäisen huutonsa. Liliath nimesi sen Villaksi värinsä mukaan.
Villa nauttii syömisestä ja nukkumisesta, kuten kunnon lohikäärmeen kuuluukin. Se ei kuitenkaan syökse tulta, vaan kauniita valonsäteitä ja kimallusta.
Villa ei kuitenkaan ole lajinsa viimeinen, sillä on vielä kaksi sisarusta kuoriutumatta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti